Fudujen antajalla on epäkiitollinen rooli. Tilanne ei koskaan ole henkilökohtainen - tai se on juuri erittäin henkilökohtainen.
Minulla oli siis kaksi cd-levyä. Olin saanut ne lainaksi, jotain goottirockia. Ja ne kuuluivat hänelle. Hätäpäissäni (lue: maistissa) olin lupautunut ottamaan ne lainaksi. Hätäpäissäni en tajunnut kieltäytyä. Nyt minulla oli levyt, leffadeitit sovittuna ja kuitenkin minun piti päästä vain pois.
Minulla oli ollut jo jonkin aikaa halu kokeilla hevimiehiä. Olivathan ne edelleenkin kuumia, mutta hevimies voi nopeasti mennä pieleen. Hän on joko miehekäs, itsevarma ja tyylikäs omassa lajissaan tai epäonnistuja, piiloutuja ja ruma. Ehkä se toisaalta pätee kaikkiin vahvoihin pukeutumistyyleihin.
It's not you it's me. Yritin puhelimessa selittää jotain aiempien suhteiden kummituksista ja taisin jopa sanoa, että vielä on kesää jäljellä, ollaan kavereita. Ei sitä koskaan ole oikeita sanoja siihen, että ei vain tykkää toisesta. Mutta on parempi vedota omiin heikkouksiin kuin toisen, vaikka totuus olisi muuta.
Muistakaamme, että olimme olleet yhteensä vain kaksilla deiteillä. Siis vain deiteillä. Hän silti kehtasi vetää paskahalvaukset puhelimessa. Sanoi, että ei välittänyt levyistä, ihan sama, eikä olla enää kavereitakaan - klik. Seuraavaksi hän poisti minut facebookista ja muutti profiilikuvakseen ison keskisormen. Kiinnostavaa. Ja vielä kaksien deittien jälkeen. Hui.
Mitä tästä opimme? Pyydä aina kaverisi arvioimaan mies, jonka olet humalassa löytänyt.
hoodie allen and mike posner - evil woman (remix ft. elo)
the lonely island - jizz in my pants
perjantai 16. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti