Kuningasperjantai

Ajettiin rantaraittia lujaa, ikkunat alhaalla ja posteljoona täysillä. Avattiin hiukset ja huudatettiin ryöstökalastajaa viereisiin autoihin. Valoissa heitettiin hymyt bemulle, mutta ennenkuin hämmentynyt mieskuski mustissa laseissaan ehti vastata, olimme jo kaukana.

Perjantai oli mitä mahtavin. Elämäni runollisimpien treffien jälkihekumoissa sain kuulla vielä oikein hyviä uutisia. Ystäväni kepa oli juuri päässyt toivomaansa teatterikouluun. Tätä tunnelmoidessamme lähdimme ravintola helsingen kuningassoundia kuuntelemaan. Minä, kepa ja rautainen ystäväni virve kilistelimme proseccoa vanhassakaupungissa terassilla täydellisen upeana kesäpäivänä. Kepa muisti mainita, ettei piccolopulloista sopinut juoda pillillä, muutoin skumpat vaahtoaisivat yli. Keskittyneinä imien katselimme nopsajalkaa ja posteljoonaa. Päätti joona kiivetä puuhunkin laulamaan, vaikka paha-nuutti on ehkä se söpömpi.

Matka jatkui virven kanssa keskustaan. Kaasuttelimme esplanadille vilkutellen olds mobileille, jotka nekin olivat kokoontuneet kerran kesässä jälleen torille. Päätimme lähteä etsimään skumppaa bakersista, kunnes poke pysäytti meidät. Emme kuulemma olleet tarpeeksi vanhan näköisiä, vaikka ikää kyllä riitti. Yläkerrassa kerrottiin tarjouksenkin jo loppuneen, ja me päätimme lähteä erottajalle. Määränpäänä oli ehkä cuba, mutta pian keksittiin bulevardilta toscanini. Juuri sopivasti ravintolan terassilta oli vapautunut kahdenhengenpöytä johon pääsimme. Siemaillessamme kalliita, mutta erittäin hyviä talon viinejä vastapäiseen pöytään istui vielä peter franzen. Sanoinko jo, että perjantai oli hyvä päivä?

Ainiin, ja huomenna ois uudet treffit.


nopsajalka - lanteilla