Kun ikä, aika ja paikka kohtaavat

Perjantai ei ole se juhlapäivä. Sen oppii, kun on tullut tiettyyn ikään.

Iltamme alkoi bellystä, jossa the tinys esiintyi ensimmäisen kerran suomessa. Todella taitavaa menoa. Ympärillä ihmiset olivat kolmekymppisiä tai vanhempiakin, me olimme ehkä nuoremmasta päästä. Loistavaa soitantaa ja halpaa viiniä - matka jatkui luonnollisesti kulman taakse motellettiin. Paikasta aiemmin vaikuttuneena, perjantai motelletissa oli kuitenkin yllättävä. Ympärillä teinit pitivät hauskaa, tanssivat hyvin ja olihan meilläkin hauskaa. Oikeasti hauskaa. Teinipojissa on kuitenkin se ongelma, että kokemattomuudeltaan eivät kykene mihinkään tai sitten tulee ylilyöntejä. Kasvot eivät ole vielä raamintuneet tai olemus ole ryhdikkäämpi tai parta ei kasva. Mut hei, onha teinit ihanii, vaikka päätettiin, että motellettiin ei voi enää mennä perjantaisin.

Yhdenaikoihin lähdimme yhteistuumin lostariin, jossa me olisimme ne nuorimmat. Perjantai tosin osoittautui hiljaiseksi myös siellä, ja liikkeellä saattoi olla ehkä tavallista värikkäämpiä persoonia. Meidän ikämme arvattiin väärin ja yläkanttiin, huomionosoituksia ihan vääriltä miehiltä ja mukavin poika oli liian kännissä. Sillä on siis todella merkitystä, milloin juhlii ja missä. Nuorempi polvi ei juhli liian myöhään ja pluskakskymppiset tulevat vasta yhden jälkeen paikkoihin. Pitää vaan huolehtia, että itse on silloin niissä paikoissa. Perjantai on hankala päivä. Kotimatkalla ohittaessamme bar loosen, näytti siellä vielä ihan hyvältä.

Tänään kysyttiin alkossa paperit. Tulevia lauantai-iltoja odotellessa. <3

blink-182 - what's my age again ja totta helvetissä heti perään ke$ha - tik tok